Kolmen vuodenajan teltta

Viimeisimmässä Latu ja Polku -lehdessä oli juttu uusista kolmen vuodenajan teltoista. Asia on sinällään varsin hyvä mutta mulle herää aina kysymys siitä mitkä kolme vuoden aikaa.

Jos ajatellaan meidän omia neljää vuodenaikaa niin sanoisin, että retkeilyn kannalta pahin on syksy; vettä sataa, tuulee ja voi olla kylmäkin. Yleisesti kuitenkin kolmen vuodenajan teltat ovat tarkoitettu käytettäväksi keväällä, kesällä ja syksyllä jotka ovat kuitenkin sään monipuolisuuden kannalta kaikkein hankalimmat. En ole löytänyt mistään vielä hyvää perustelua sille miksi talvi on luokiteltu vaikeimmaksi vuodenajaksi retkeilyn kannalta. Jos perusteluna on kylmyys niin varmaankin kaikki teltassa nukkuvat ovat varautuneet makuupussilla lämmön pitämiseksi eikä itse sitä telttaa. Jos perusteluna on tuuli niin suurimmat myrskyt kuitenkin sattuvat keväälle ja syksylle joten sekään ei oikein puolla ajatusta. Talvella (siis pakkasaikaan) ei sada vettä jolloin teltta ei kastu ja lumen peittämään maahan teltan saa hyvin kiinni ja lunta voi vielä käyttää reunojen suojaamiseenkin jos haluaa. Itse pidän talvea kaikkein helpoimpana retkeilyaikana telttaa ajatellen. Harvoin valmistajien pienet tekniset yksityiskohdat kolmen ja neljän vuoden ajan telttojen välillä ovat niin ratkaisevia, että ne puoltaisivat eron tekemistä.

Liekö tässä myyntimiesten puheesta kyse ja siitä ajatuksesta, että ihmisille pitää myydä useampi teltta samalla kun tehdään tasoisia telttoja jolloin voidaan myydä aina se parempi ja kalliimpi kun tulee talvesta puhe. Teltta itsessään on varsin low-tech ja todellisten erojen tuominen esiin muutoin kuin materiaalivalintoina on hankalaa. Kyse on kuitenkin tuotteesta jota harva käyttää edes paria viikkoa saatikka kuukautta vuodesta jolloin kannattaa miettiä millaisia ominaisuuksia tarvitsee.
Itse olen retkeillyt vanhalla Fjällrävenin Akka -teltalla kesät-talvet vaikka kyse on kolmen vuodenajan teltasta. Teltta on vanha ja siinä on puutteita mutta oikein käytettynä sillä on pärjännyt aina ja kaikessa. Viimeisillä reissuilla on mukana ollut neljän vuodenajan teltta joka on ehdottomasti ajanut asiansa mutta on silti vaikea sanoa todellista eroa vanhaan telttaan.

Wolfskinin telttoja testissä

Sain ystävällisesti muutamaksi päiväksi maahantuojalta lainaan kaksi Wolfskinin telttaa joita kävin pystyttelemässä ahkerasti.



Ensimmäinen teltta oli Nutshell joka pystytettynä tuntui varsin jykevältä ja uskon sen varmasti sietävän kovempiakin tuulia. Teltta oli sisätiloiltaan juuri sopivan kokoinen yhdenhengen talviretkeilyyn mutta kahdelle voisi tulla jo hieman ahdasta ainakin pidemmillä reissuilla. Absiditilaa oli kuitenkin niukasti eikä keitinlaatikkoa saa mahtumaan siihen ilman että ovi olisi kokonaan auki. Kummassakin päässä telttaa on ovi joten poistuminen käy kätevästi.





Kahden kaaren kanssa joutui hieman jumppaamaan sillä kaaren työntäminen kaaritaskuihin ei automaattisesti alkanut nostaa telttaa ylös. Kaaret ovat varsin pätevän tuntuista ja paksua tekoa ja niiden voi uskoa kestävän koviakin tuulia.





Toinen teltta jonka sain testaukseen oli Annapurna jossa tilaa onkin sitten jo hieman enemmän. Sisäteltta on epäsymmetrinen vaikka ulkoasu onkin täysin symmetrinen. Yhdelle sivustalle jätetty absiditila on suurempi kuin Nutshellissä mutta ei sekään aivan ylettömän suuri ole. Telttaa on kaksi ovea joista toinen kulkee absidin kautta ja toinen suoraan telttaa.

Kolmen kaaren kanssa oli enemmän jumpattavaa mutta onneksi kaikki kaaret ovat samanpituisia. Kaaret olivat Nutshellin kanssa samanlaisia; jykeviä ja uskottavia mutta samalla hieman painavia. Kaikkien kaarien ollessa kaaritunneleissa on pystyyn saaminen yksin hieman työlästä. Extra käsiä kaipaisi ensimmäisen kaaren pingoittamiseen mutta sen jälkeen homma sujuu yksinkin varsin helposti.

Pystyynsaamisen jälkeen kummatkin teltat olivat varsin tukevan tuntuisia mutta itse pystytykseen olisi apukäsiä kaivannut. Kovalla tuulella yksin teltan pystyynsaamiseen kannattaa varata aikaa hieman enemmän kuin normaalisti.

Kankaat tuntuivat varsin hyviltä vaikka itse teltat olivatkin jo muutamia vuosia vanhoja ja näyttivät muutaman kerran toimintaa nähneiltä.

Marmot Asgard

Silmään sattui Marmotin Asgard teltta joka näyttää aika pätevältä kahden hengen geodeetilta jossa on kohtuullinen absidi... mutta... kuka oikeesti haluaa pystyttää pitkillä vaelluksilla tai kovassa tuulessa ensin sisäteltan ja vasta sen jälkeen laittaa päälikankaan...?

Teltta on erityisesti tehty Englannin markkinoille ja sitä mainostetaan niihin säihin sopivana (sekä myös retkikuntakäyttöön...) mutta omien kokemusten mukaan saarivaltakunnassa sataa lähes aina kuin Esterin... kukkarosta joten jos ensin pitää laittaa sisäteltta pystyyn niin se on läpimärkä jo ennenkuin ehtii kissaa sanoa... Tai lieneekö valmistajalla olevan ajatus, että pystytyksen jälkeen teltta kuivataan keittimellä ennenkuin uskaltaa makuupusseja avata... En ymmärrä.

www.marmot.com/

Halti Antarctica 3 Pro

Viimein löysin Tampereelta Antarctica 3 Pro teltan jota pääsi ihmettelemään.

Kakkosta suurempi leveys ja lisäkaari antaa ihan hyvät tilat kahdelle pidempään talvivaellukseen. Kolmea henkilöä en välttämättä samaan telttaa laittaisi talviaikaan. Hieman on kuitenkin liian suuri yhden hengen talvivaelluksiin eikä neljän kaaren kanssa välttämättä viitti joka päivä jumpata yksikseen tunturissa. Tietenkin jos tuulet vaatii tukevan teltan mukaan ottamista niin silloin tämä lienee sopiva ratkaisu mutta olisi mukava päästä jossain kokeilemaan niin tietäisi paremmin sanoa...

Kaaret on merkitty kokonaan värikoodilla jotta tietää mikä kaari menee mihinkin. Ovia on absiditilaan kaksi ja kummassakin on syöksyovet. Absidissa on mielenkiintoinen hormiratkaisu joka voi olla toimivakin mikäli keitintä haluaa käyttää absidissa. Ja etelämantereellahan varmasti haluaa kuten teltan nimikin sen sanoo...


www.halti.fi/

Halti Antarctica 2

Kävin Jumbon Halti Storessa katsomassa Haltin Antarctica 2 telttaa...

Muuten varsin hyvän tuntuinen kooltaan mutta hieman tuntui heppoiselta. Kahden hengen teltaksi varsin mukava absidi ja makuutilat mutta eripituisten kaarien kanssa toimiminen tuntuu turhalta. Kaaret on värikoodattu vain päistään joten yön pimeydessä niitä joutuu tuijottelemaan taskulampulla jonkin aikaa ennenkuin oikea löytyy.

Kaarien päätytupet eivät aivan parhailta ratkaisuilta tuntunu sillä Kalottireitillä Fjällrävenin Akka RS 2:sta meni kaari tupen läpi vaikka muut teltta kesti hyvin tuulen paineen. Muovivahvike kaaritupin päässä olisi halpa ja helppo ratkaisu teltanvalmistajilta mutta...

http://www.halti.fi/

Uuden teltan valinnan aika

Talviretkeilyn mukavuus riippuu paljon majoitteen laadusta.

Tilavan tunneliteltan tai hieman enemmän tuulta kestävämmän geodeetin välillä valitseminen on välillä vaikeaa... Tunneliteltta antaa usein tilavan absiditilan jossa voi kovalla tuulella hoitaa kokkaamisen. Geodeeteissä ei absiditila yleensä anna tilaa keittimen keittimen käytölle.

Aikaisempien vuosien hyvin palvellut kolmen hengen Fjällrävenin Akka on jo tiensä päässä ja seuraavalle teltalle pitäisi kaapissa tehdä tilaa.