Things on the bottom of the list

Life is full of lists and rankings which help you to sort out you life priorities. With the help of these lists and rankings you can define yourself, find a meaning and place for yourself. Socially you might feel that it's important that you know who you are, and that you can find yourself from the right spot. "I am a police officer so I have an important job". "I have friends in high places so I am important too". "I am fat so I have failed to stay healthy". "I am..."

Do you need help to define yourself as a person? Write a list of all the things in your life; work, money, love, friends, health and so on and rank them. Rank every single bit of your life. If you feel like it, rank your friends, family, food and even your clothing to get to the bottom of it. Then... perhaps the things on top of your list do not define you as person but the things on the bottom. Things you've listed on the bottom, the little things, which are about to drop off from your table of life as other bigger things are filling up your life might be the things that really define you as a person. Or are the things on the bottom of your list the dark, scary things that you list on the bottom everytime eventhough other things in the list change?

But is it the same how you define yourself as a person and how others define you? Would you like to know how you are defined by others and would it matter? If you are a good and honest person, does it give you a place on the top of the list or on the bottom?

Think of the single most important thing that defines you as a person... height, weight, looks, health, character, sexuality, family, friends, work... and think what you would be without it. Does one single thing define you and are you dependent on that? And... is that a good thing?

Who says we have to find our own place and that we have to be able to define ourselves as a person? Who says we are not important unless we have a meaning or a definition? And if we want to be free, do we have to be without a meaning, without a definition... no time, no place? And... how do we get there?

No, my priorities are just fine, thank you. I have already found my unessential definition. Have you?

Kuukausi lähtöön - kiirettä pitää

Viimein kuukausi menossa ennenkuin kone nousee Helsinki-Vantaalta.

Jännitys kasvaa päivä päivältä ja suunnitelmien viimeistely pyörii mielessä hetki hetkeltä kiivaampana.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ennen lähtöpäivää; ruokien pakkaus, varusteiden lähettäminen etukäteen, viimeisten pienten varusteiden hankkiminen, leipätyön valmistelu jne. Kolmen vuoden valmistelun ja suunnittelun tulos on käsillä ja jostain syystä aina tässä vaiheessa tuntuu siltä, että aika ei riitä.

Varsin moni asia selviää vasta hieman ennen lähtöä ja viimein kuukausi on aina vauhdikas. Osa tavaroista jää aina viimetinkaan kun vielä on "ne yhdet hanskat" mitkä pitää muistaa hankkia tai "se yksi juttu" mikä pitää muistaa hoitaa.

No, onneksi tässä on vielä tämä kuukausi aikaa...

Jerry's Top Ten Expedition BS Countdown

Finally someone said these things out loud...

Jerry's Top Ten expedition BS

1. Faking an accomplishment
2. Claiming something is a first, when it's not
3. Pretending that an expedition is all about something socially relevant
4. Claiming that an expedition proves something it doesn't
5. Hiding the fact that an expedition is guided
6. Making an expedition sound harder than it is
7. Motivational speaking
8. Telling your audience that all it takes to live this life is the courage to follow your dreams, when you're sitting on a trust fund
9. Doing one or two expeditions, then retiring and affecting the pose of an elder statesman
10. Erecting plaques in the wilderness in honor of your own expedition

Read the complete story from Jerry Kobalenko's webpage.

Tuhansien kilokalorien voimalla

Energiankulutus on vaikea asia vaeltamisessa ja varsinkin talvella kun vaellus tapahtuu kylmässä ja ahkiota vetäen. Kylmän ilmaston vaikutus energiankulutukseen on yksilöllistä henkilön fyysistä ominaisuuksista riippuen mutta kylmän vaikutus on sen lisäksi vielä tapauskohtaista eli päivästä riippuvaista sillä ihmisen energiatasot sekä pukeutuminen ym. vaikuttavat tapauskohtaisesti kylmän vaikutukseen.

Energiansaannin perusteet ovat selvät mutta niiden soveltamisessa ja tulkinnassa on yhtä monta tapaa kuin on käyttäjääkin. Ihminen voi käyttää energiaksi hiilihydraattia (4 kcal/g), proteiinia (4 kcal/g) ja rasvaa (9 kcal/g) sekä alkoholia (7 kcal/g). Näistä kuitenkin alkoholin voi jättää pois laskuista kun puhutaan aktiivisesta liikkumisesta sillä tuskin kukaan juo energiajuomana pullollista kossua tauon aikana... Energia-aineiden sisäänotossa on jokseenkin tärkeää ymmärtää se millaisilla suhteilla ainesosien välillä pelataan. Elimistö ei ota vastaan pelkkää rasvaa vaikka taloudellisinta olisikin juuri panostaa siihen rasvan energiasisällön ollessa paras. Hiilihydraatin, proteiinin ja rasvan suhde on oltava kohdallaan jotta imeytyminen olisi hyvä.

Energiaa ihminen voi vaelluksella kuljettaa kahdella päätavalla; sisäisesti tai ulkoisesti. Sisäinen energia on varastoituneena ihmisen kudoksiin ja niiden käyttäminen on jatkuvaa. Jos ulkoista energiaa ei saada niin silloin elimistön hajoaminen on suurempaa kuin sen rakentaminen. Tosin hajoamista tapahtuu aina mutta suotuisissa oloissa jossa ulkoista energiaa on saatavilla tarpeeksi tapahtuu myös rakentumista vähintäänkin samassa suhteessa kuin hajoamistakin.

Energiaa kuluu päivittäin perusaineenvaihdunnan sekä liikunnan aiheuttaman rasituksen vuoksi. Perusaineenvaihdunta on riippuvainen ihmisen fyysistä ominaisuuksista kuten pituus, paino, fyysinen kunto jne. Perusaineenvaihdunnan voidaan myös katsoa nousevan hieman kovan fyysisen rasituksen "jälkipolton" vuoksi ja kylmän vuoksi mikäli kylmältä suojautuminen ei ole riittävää.

Erityisesti talvella kylmässä tehdyt vaellukset saattavat kuluttaa enemmän energiaa kuin kesävaellukset. Kylmän aiheuttama lisäkitka elimistössä aiheuttaa hieman lisäkulutusta samoin kuin kesään verrattuna suurempi vaatemäärä. Ahkion vetämisen suuri energiankulutus saattaa nostaa päivittäisen kokonaiskulutuksen kaksin tai jopa kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna. Kuitenkaan erittäin suuriin energiankulutuksiin ei päästä kuin hyvin lyhyin ajanjaksoin eikä retken jatkumisen kannalta olekaan viisasta kuluttaa itseään loppuun lyhyessä ajassa. Palautumisen merkitys on kuitenkin pitkillä, yli kuukauden mittaisilla vaelluksilla erittäin tärkeä eikä matka jatku kovinkaan pitään mikäli päivästä toiseen pyrkii maksimaalisiin suorituksiin.

Yli 8.000 kcal päivittäinen kulutus on pitkää kestävänä usein varsin harvinaista ja niin on myös saman määrän saaminen ravinnosta. Vaelluksen kokonaiskulutusta voi arvioida vaelluksen jälkeen vertaamalla kehon lähtö- ja paluupainoa. Vielä tarkemmaksi arvio tulee mikäli ennen lähtöä ja paluun jälkeen on tehty kehonkoostumusmittaus. Retkikunnat ja vaeltajat tietävät usein paljonko energiaa on saatavilla ruoasta jolloin sisäänotetun energian arvio on varsin tarkka. Kulutetun energian määrää on kuitenkin vaikeaa arvioida tarkasti sillä vähentyneen kehonpainon koostumusta voi olla vaikea selvittää. Kilossa rasvakudosta on noin 7.800 kilokaloria mutta lihaskudoksessa huomattavasti vähemmän.

Ruoan imeytymistä vaelluksen aikana on myös erittäin vaikeaa mitata. Vaikka suuhunsa pistäisi kilon voita ja saisi sen nielaistua niin se ei tarkoita, että voin kokonaisenergia siirtyisi kehon käyttöön. 8.000 kcal saaminen vaatiin erittäin hyvää suunnittelua. Olettaen että henkilö voisi käyttää energiarakennetta jossa 50% energiasta tulisi rasvasta ja 50% hiilihydraatista ja proteiinista tarkoittaisi tämä noin 440 grammaa puhdasta rasvaa ja noin 1000 grammaa hiilihydraatti ja proteiini seosta... siis joka päivä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että syötävää ruokaa on vähintäänkin kaksi kiloa. Tämän lisäksi erityisesti hiilihydraatti tarvitsee vettä imeytymiseen joka tarkoittaa huomattavan nestemäärän juomista ensin fyysisen aktiivisuuden aiheuttaman nestehukan paikkaamiseksi ja sen lisäksi vielä ruoan imeytymiseen.

Yli 8.000 kcal kulutus on mahdollista mutta sen ylläpitäminen päivästä toiseen voi olla hieman kyseenalaista. Suurin osa ammattiurheilijoistakaan ei edes kovan harjoittelukauden aikana kuluta päivittäin sellaista energiamäärää sillä sen korvaaminen on hankalaa.

Kiire!

100 päivää... 90 päivää... 80 päivää...

Lähtö lähestyy ja tavaroiden ja asioiden muistilista näyttää edelleen pitkältä. Viimeiset pakolliset paperityöt on vielä allekirjoituksia vaille valmiit ja aikataulussa.

Ahkion tekeminen alkaa kuulemma tällä viikolla ja on noin viikonpäästä katselukunnossa. Onneksi siinä on ammattimies asialla niin ei tarvitse murehtia sen perään. Jos Tyllilän ahkiolla ei Etelänapaa saavuteta niin sitten ei millään.

Huolestuttavin asia tällä hetkellä on monojen sisäänajo jota ei vieläkään ole saatu aloitettua. Toivottavasti saan senkin asian piakkoin hoitoon niin on reissussa sitten hieman ehjemmät jalat. Tosin siihenkin on onneksi pari kikkaa kainalossa joten en kovin huolestunut ole sen suhteen vaikka se mielessä silloin tällöin käykin.

Tärkeimpinä asioina on tällä hetkellä kaikkien pikkuasioiden saaminen järjestykseen sillä isot asiat on jo jotakuinkin hoidettu.

Ensimmäiset unet reissusta on jo nähty ja todennäköisesti niitä on tiedossa lisää kun lähtö lähestyy. Ensimmäisessä unessa olin pakannut ahkion täyteen kaikkea turhaa tavaraa ja olin jättänyt tärkeimmät kuten sukset kotiin... sellaista se stressaaminen on.

Näillä mennään ja näistä jatketaan...