Jos pitäisi sanoa mikä vaeltamisessa ja telttaelämässä kiinnostaa niin varmaankin se on se pieni askeesi joka reppuelämästä tekee juuri niin kiinnostavan kuin se on. Jossain päin maailmaa uskotaan kovalla työllä ja askeesilla saavutettavan valaistumisen mutta siihen ei taida tämän länsimaalaisen valkoisen miehen saavutukset vielä riittää.
Mutta kuitenkin... askeesin avulla voi myös saavuttaa paikkoja joihin ei nojatuolilla tai farmari-volvolla pääse.
Asioiden saavuttaminen kärsimyksen ja askeesin kautta tuntuu puhdistavalta ja tavoittelemisen arvoiselta vaikka ei senkään jälkeen voi sanoa tietävänsä miltä kipu tai maailma tuntuvat. Tarinat reissujen rasituksista kertaantuvat kotisohvalla ja tarinoissa joita kerrotaan saunassa tai luokkakokouksissa. Maailmassa on ihmisiä jotka elävät lähes koko elämänsä kivussa ja kärsimyksessä eikä kukaan kerro ylistäen heidän tarinoitaan vaikka jokainen valloittajan kokema hiertymä ja lihassärky on otsikoissa saavutusten kirjaamisen jälkeen.
Mutta kuitenkin... pienen kärsimyksen ja askeesin kautta saavuttaminen on minun juttuni. Ei sillä varmastikaan pääse valaistumisen Hall of Fame:iin mutta omassa sydämessä sillä on paikka johon se kuuluu. Minulta nirvanan saavuttaminen lienee luisunut jo tavoittamattomiin kaikkine mukavuuksineni mutta se ei teen sen tavoittelusta yhtään sen vähäpätöisempää. Ihmisellä täytyy olla unelmia...
Nirvana = The ability to consciously pause an activity or activities of the mind.
Valaistuminen (enlightenment) = A blessed state in which the individual transcends desire and suffering and attains Nirvana
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti